6. Z-kierretangon tuenta

Z-kierretangon tuenta

Eri 3D-tulostimissa on z-akselin kierretangon tuennassa eroja. Ultimaker (ja sen johdannaiset) käyttää pedin liikuttamista z-akselina. Tällöin peti on kiinnitetty vain toisesta (yleensä taka-) reunasta kahteen pystytankoon, joiden välissä on yksi paksu kierretanko ilman yläpään tuentaa.

Prusa i3:ssa (ja sen klooneissa) petiä liikutetaan y-akselilla. Z-akselilla liikutetaan kelkkaa, jossa puolestaan on x-akselilla tulostuspää. Prusan originaaleissa (ainakin MK2) on z-akselin kierretangon yläpää tuettu laakerilla. Eri (teollisiin) tarkoituksiin on valmiita kiinnittimiä kierretangoille, kuten oheinen kuva.

e-Villen Prusa i3 kloonissa on z-akselin kierretangon yläpää tuettu väljään reikään. Se on periaatteessa ihan kelpo ratkaisu. Käytössä, vaikka tuennan reikää öljyäisi tai käyttäisi vaseliinia, kierretanko tuppaa jyrsimään PLA-palasta pieniä hiukkasia. Näillä hipuilla on taipumus noudattaa painovoiman lakeja ja päätyä lopulta mutteriin. Sen välys on niin pieni, että vähäinenkin roska jumittaa sen ja siinä sivussa tuhoaa tulosteen kunnon rutinan säestämänä.

Valitettavasti e-Villen tulostimen valmistaja on antanut tulostettavat osat vain g-koodina. G-koodia on hankala muokata muihin tiedostomuotoihin.

Olen löytänyt vain yhden paikan, joka (yrittää) kääntää g-koodin esim. stl-muotoon. Kirjoitin tarkoituksella, että yrittää. Kyseinen palvelu oli jonkin aikaa beta-vaiheessa ja ilmainen. Mutta on nykyisin maksullinen. Tosin en ole huomannut, että tulos olisi parantunut sitten beta-vaiheen, sillä en ole kertaakaan saanut käännöstä toimimaan niin, että siitä olisi jotain hyötyä.

Yllä oleva valmis tukiosa ei kunnolla mahdu käytettävään tilaan, joten z-akselin laakerituki piti piirtää uusiksi.

Prusa Research antaa omat osansa myös CAD muodossa. He käyttävät (tai ainakin julkaisevat) osansa STL:n lisäksi OpenSCAD tiedostoina. OpenSCAD on oma maailmansa, joka graafisiin piirto-ohjelmiin tottuneille tuntunee vieraalta. Mikäli haluat yleensäkin muokata scad-mallia (lukuun ottamatta parametrisoituja), niin STL:n voi kääntää (esim. Meshmixer) COLLADAn dae-muotoon. Sitä ymmärtää aika moni CAD-ohjelma. Riippuu siten ihan alkuperäisen mallin (siis STL:n) laadusta, millaisen mesh-viidakon saa tulokseksi.

Jostain kumman syystä e-Villen toimittaja on määritellyt yläpalat niin, että se asennetaan 4 mm yläprofiilin päistä, koska tulostetta on lyhennetty samaiset 4 mm.

Tuntui luontevalta lisätä tuo mystinen 4 mm palikkaan ja asemoida se suoraan yläprofiilin päihin.

Laakerina käytin 688ZZ (8x16x5). Kun laakerin ympärille laittoi 4 mm kauluksen, niin se mahtui sopivasti kiinnitysruuvien kolon reunaan.

Koska tulostus on mukavinta tehdä yllä olevan piirroksen mukaisessa asennossa, niin laakerin (käytössä) alatukena on pieni rengas. Peilikuvan voi helpoiten tehdä slicerilla.

Asennuksen tein suoraviivaisesti. X-remmi löysälle, ylätuet paikoillaan, mutta en vielä kiinnittänyt niitä yläprofiiliin ja ajoin kelkan ylös. Uudet tukipalat osuivat kohdalleen, eikä niihin jäänyt kiinnityksen jälkeen mitään ylimäärästä jännitystä.

Olen nyt käyttänyt tuota viritystä runsaan kuukauden (ahkerasti, päivätolkulla) ja se on toiminut moitteettomasti.